Vuoden 2019 virkistäytymiset

Toimikunta suunnittelee vuoden 2019 virkistäytymisiä.

Suunnittelupöydällä on sauna/mökki-ilta ja mahdollisesti jokin pieni reissu pidemmälle.

Mökkireissua varten on tarkoitus vuokrata AKT:ltä mökki jossa ruokailu ja saunomista.

Lisätietoja toimikunnalta ja sinne voi myös esittää toiveita.

Vuosilomalain muutos 1.4.2016

Tiedoksi,

Vuosilomalakia muutettiin 1.4.2016 siten, että työntekijän sairastuessa alkaneen vuosilomansa aikana niin hänen 24 päivän ylittävältä osalta olevia lomapäiviä koskee ns. omavastuu. Loman ollessa kestoltaan yli 24 päivää (esim. 30 päivää), jolloin lomassa olisi yhdistettynä sekä kesä- että talviloma, tuon 6 päivän osalta työntekijän tulee sairastaa omalla kustannuksellaan siten, ettei noita 6 päivää voi siirtää pidettäväksi toisena ajankohtana. Laki kuitenkin suojaa jokaiselle työntekijälle 24 vuosittaisen vuosiloman, kunhan ne on vain normaalisti työssäololla ansaittu. Eli 24 päivään asti loma on yhä siirrettävissä pidettäväksi toisena ajankohtana.

Nyt SAK on esittänyt kannan, jonka mukaan työntekijän vuosilomalain mukaan ansaitsema vuosiloma on koskematon, eikä sitä voida leikata miltään osin. SAK on johtanut kantansa EU  tuomioistuimen tekemästä linjauksesta, jonka mukaan lakiin perustuvaan vuosilomaan EI voisi sisällyttää omavastuuta edes tuon 6 päivän osalta.

Kuten tiedetään on lakia noudatettava niin kuin sitä tulkitaan. Työnantajilla on asemansa perusteella tulkintaetuoikeus työsuhteen ehtoihin ja he tulevat tulkitsemaan asiaa nyt uudistetun vuosilomalain sanamuodon mukaan. Tätä työnantajien tulkintaa on siis lähtökohtaisesti pidettävä oikeana siihen asti, jos ja kunnes tulkintaa muutetaan oikeuden päätöksellä. Yksi  AY  liikkeen tehtävistä on valvoa työnantajien lain- ja sopimusten tulkintoja ja mikäli erimielisyyteen on peruste olemassa, esitetään se aina. Viimekädessä sitten tuomioistuimet kertovat miten lakia tulkitaan ja onko lakimme ja sopimukset myös EU  säädösten ja sen oikeuskäytännön vaatimusten mukaisia.

Jos siis nyt säädetyn mukaisia vuosiloman omavastuupäivien pidätyksiä tulee, niin työnantajan tulkintaetuoikeudella mennään ja pidätysoikeus työnantajalla on. Kerätään kuitenkin asiaan liittyvät yhteydenotot jäseniltä normaalisti aluetoimistojemme kautta eteenpäin vietäväksi. Katsotaan sitten tapauskohtaisesti miten niiden kanssa edetään, kunhan kesälomat on lomiteltu ja saadaan tieto juttujen määrästä. Koska asia on nyt joka tapauksessa erittäin tulkinnanvarainen, ei ennen asian perusteellista selvittämistä muihin toimenpiteisiin ole syytä ryhtyä.

Nollatyösopimusaloite eduskunnassa

Nollatyösopimusaloite eduskunnassa – ”Kenenkään elämä ei saa olla ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista”

KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen sanoo, että nollatuntisopimuksiin tulee puuttua, jottei nuorilta karise usko työelämään.
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan nollatyösopimukset ovat aikamme viheliäisin työmuoto. Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään kansalaisaloite nollatyösopimusten kieltämiseksi.

– Työntekijän näkökulmasta voi mennä viikkojakin ilman kutsua töihin, ilman tunteja, ilman palkkaa, ilman eläkekertymää. Henkilö voi olla tiukasti sidottu työsopimukseen eikä saa tehdä muille töitä, muttei saa työttömyyskorvaustakaan. Ainut apu selvitä arjesta on kunnan sosiaalitoimen toimeentulotuki, sanoo Taavitsainen tiedotteessa.

– Nollatuntityöntekijät ovat kaikista heikoimmassa asemassa työelämässä. Heitä on Suomessa noin 83 000 henkilöä, pääosin alle 30 -vuotiaita ja erityisesti naisia. He ansaitsevat parempaa, jatkaa Taavitsainen.

Kansalaisaloitteen mukaan nollasopimuksia ilmenee tyypillisesti kaupanalalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialoilla.

Mikäli emme nopeasti puutu asiaan, teemme pitkässä juoksussa suuren karhunpalveluksen nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville.

Taavitsainen kertoo monen nollatuntityöntekijän kertoneen vaikeuksista saada asuntolainaa pankista ja hankaluuksista suunnitella elämää pienillä ja epävarmoilla tuloilla.

– Perheen perustaminen ja lastenhoito on suuri ongelma monella, koska työtunnit ovat epävarmat. Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä ennakoitavuutta. Kenenkään elämä ei saa olla pelkkää ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista, sen odottamista, jos puhelin soi ja pyyntö tulla töihin tulee, huolehtii Taavitsainen.

– Mikäli emme nopeasti puutu asiaan, teemme pitkässä juoksussa suuren karhunpalveluksen nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville. He haluaisivat uudistaa työpaikkoja, organisaatioita ja niiden toimintakulttuuria, mutta jäävät vuosikausiksi jumiin epävarmaan nollasopimuselämään ja pätkä- ja osa-aikatyöhön. Vähitellen nuorilta karisee usko työelämän pelisääntöihin ja johdonmukaisuuteen, sanoo Taavitsainen.

Taavitsaisen mukaan työelämä menettää palkkaamattomissa nuorissa aikuisissa jatkuvasti sellaista rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja uudistusvoimaa, joka on korvaamatonta suomalaisen työelämän uudistamiseksi.

– Suomalaiset nuoret sukupolvet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua. Toivon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) ovat valmiita ottamaan kopin tästä hyvästä kansalaisaloitteesta ja parantamaan suomalaista työelämää, Taavitsainen päättää.

Nollatyösopimusaloite eduskunnassa – ”Kenenkään elämä ei saa olla ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista”

Palkanmaksuun liittyvät virheet

Maksuvirheet

 

Työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon, jos palkanmaksu myöhästyy.

Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että palkka on laskettu oikein ja maksettu työntekijälle sen erääntymispäivänä. Työntekijän tehtävänä on toimittaa työnantajalle kaikki palkan laskentaan tarvittavat tiedot, kuten esimerkiksi tuntikortit.

Jos palkka on työntekijän mielestä virheellinen, työntekijän on pyydettävä työnantajalta palkanmaksun oikaisua. Palkanmaksun oikaisulla tarkoitetaan työnantajan maksamatta jättämiä palkkoja ja työnantajan liikaa maksamia palkkoja. Työnantajalla on oikeus saada takaisin työntekijälle liikaa maksettu palkka.

Palkanmaksun oikaisu tulisi ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan työnantajan ja työntekijän kesken neuvottelemalla ja sopimalla. Jos asiaa ei pystytä sopimaan, voidaan riita-asia ratkaista sitovasti vain tuomioistuimessa. Työsuojelun vastuualueet toki antavat ohjeita ja neuvoja palkanmaksuasioissa, mutta eivät toimi riita-asiassa avustajina eivätkä vie riita-asiaa tuomioistuimen käsittelyyn.

Palkanmaksun myöhästyminen

Työntekijällä on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon, jos palkanmaksu myöhästyy sovitusta palkanmaksupäivästä työsuhteen aikana tai työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijän palkan tai sen osan maksaminen viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Kalenteripäivien laskeminen alkaa palkan erääntymispäivää seuraavasta päivästä riippumatta siitä, olisivatko nämä päivät olleet työsuhteen jatkuessa työntekijän työpäiviä.

Se mikä olisi työntekijän täysi palkka, tulee arvioitavaksi aina tapauskohtaisesti. Jos työntekijä työskentelee yksinomaan aikapalkalla, pääsääntöisesti odotuspäivien palkka määräytyy tuon aikapalkan perusteella.

Työntekijän oikeutta odotuspäivien palkkaan on myös rajoitettu

Työntekijällä ei ole oikeutta odotuspäivien palkkaan jos

  • viivästynyt palkka ei ole selvä ja riidaton
  • palkan viivästyminen on johtunut laskuvirheestä.

Näissä tapauksissa työntekijä ei kuitenkaan menetä oikeuttaan odotuspäivien palkkaan, jos hän on huomauttanut työnantajaa suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Kun työntekijä on huomauttanut viivästymisestä kuukauden kuluessa, työnantajalla on kolme arkipäivää aikaa maksaa palkka. Jos maksu viivästyy yli kolmen päivän, työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan.

Palkkasaatavien vanheneminen ja kanneaika

Vanhentumisaika tarkoittaa aikaa, jolloin työnantajan velvollisuus maksaa palkkasaatava lakkaa. Kanneaika on määräaika sille, että palkkasaatavan maksamiseen liittyvä vaatimus pannaan vireille tuomioistuimessa.

Saatavien vanhentuminen työsuhteen kestäessä

Palkkasaatavan vanhentumisaika on viisi vuotta. Vanhentumisaika koskee peruspalkkaa ja erilaisia lisäkorvauksia riippumatta siitä, perustuvatko ne työsopimukseen, työehtosopimukseen tai työsopimuslain vähimmäispalkkasäännökseen.

Vanhentumisaika alkaa kulua, kun palkka erääntyy maksettavaksi. Kuluvan vanhentumisajan katkaisee nostettu kanne tai muu todistettavasti tehty muistutus. Katkaisun jälkeen alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

Työaikalakiin perustuvien työaikakorvauksien, kuten esimerkiksi ylityösaatavien vanhentumisaika on kaksi vuotta. Oikeus muun muassa ylityökorvauksiin syntyy, kun työntekijä on tehnyt kyseistä ylityötä. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus saatavaan syntyi tai rahakorvauksen sijasta annettava vapaa-aika olisi tullut antaa. Oikeus edellä mainittuihin ylityökorvauksiin raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, kun ylityötä tehtiin.

Saatavien vanhentuminen työsuhteen päätyttyä

Työsopimuslakiin ja työaikalakiin perustuvien saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, elleivät saatavat ole vanhentuneet jo ennen työsuhteen päättymistä.

Työehtosopimukseen perustuvan saatavan vanhentumisaika on viisi vuotta, jos

  • saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina
  • määräysten soveltamisesta on työsuhteen päätyttyä syntynyt erimielisyyttä.