Järjestäytymisestä!

Arvon kollegat bussiyksikössä


Tämänhetkinen AKT:n ja Airpron välinen sopimus on voimassa 31.01.2021 asti jos sitä ei jommankumman osapuolen toimesta irtisanota aiemmin. Tämän jälkeen sopimusta voidaan jatkaa vuosi kerrallaan. Vaikka sopimusta jatkettaisiin 31.01.2021 jälkeen, sopimuksessa viimeinen taulukkopalkkojen yleiskorotus mainitaan tapahtuvaksi 1.10.2020.


Meidän sopimus on paikallisesti sovittu ja sitä ei koske muiden työehtosopimusten yleissitovuus. Airpron hallinnossa ovat varsin tietoisia meidän osastomme vähentyneestä jäsenmäärästä. Tulevaisuudessa linja-auton ajaminen kentällä voi tapahtua PAMin tai vastaavan järjestön pienempipalkkaisella työehtosopimuksella jossa ei ole pekkasia, työpäivät voivat olla kaksiosaisia ja kiky-sopimuksen
toimenpiteitä sovelletaan mahdollisesti. Esimerkkinä PAMin Kiinteistöalan työehtosopimus, palkka on tehtäväkohtaisesti korkeimmillaan 2400€/kk.


Ainoastaan järjestäytymällä voimme vaikuttaa sopimuksemme sisältöön, parantaa neuvotteluasemaamme ja työehtoja. Työttömyyskassan kautta ei ole mahdollista vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön eikä se neuvottele palkkoja määrittelevää työehtosopimusta.


Ensi vuonna AKT:n jäsenmaksu pienenee 1,6 prosenttiin. Liittymällä osaston jäseneksi pääset vaikuttamaan työehtoihin ja samalla myös osallistumaan virkistys- ja matkatoimintaan.

AKT osasto 015 toimikunta

AKT:n hallitus siunasi työehtosopimukset ilman kikyä

AKT:n hallitus siunasi työehtosopimukset ilman kikyä

AKT:n sopimuksissa ei ole mukana työajan pidennystä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus on hyväksynyt koko liiton jäsenistön kattavat työehtosopimukset. Yhdessäkään hyväksytyssä sopimuksessa ei ole mukana työajan pidennystä tai kriisilauseketta, AKT huomauttaa.

Työajan pidennys ja kriisilauseke kuuluvat kilpailukykysopimukseen, josta AKT jättäytyi pois. Hyväksyttyjen työehtosopimusten kesto vaihtelee kahdesta neljään vuoteen, kun mukaan luetaan optiovuodet. Esimerkiksi ahtausalan sopimus on kaksivuotinen kahdella optiovuodella.

Yleispalkankorotukset noudattavat teollisuuden yleistä linjaa.

– Työtä on ollut tekemässä iso porukka, ja jälki on ollut hyvää, kiitteli puheenjohtaja Marko Piirainen.

Finavia hankkii uudet asematasobussit Veholta

der_neue_cobus_in_fahrt

Koska tarjouskilpailussa ei saatu yhtään hyväksyttävää tarjousta, kävi Finavia kaikkien hylätyn tarjouksen jättäneiden yritysten kanssa neuvottelut, jossa selvitettiin alkuperäiset kaupalliset ja tekniset vaatimukset sekä niihin tarvittavat muutokset, jotka eivät kuitenkaan oleellisesti muuta alkuperäisiä ehtoja. Neuvottelujen jälkeen kaikille näille yrityksille lähetettiin uudet tarjouspyynnöt ja menettelyn tuloksena Finavia on päättänyt suorahankkia nämä bussit Veholta. Busseista 6 kpl tulee tänä vuonna ja 5 kpl ensi vuonna. Lisäksi vuosien 2018 ja 2019 aikana voidaan hankkia yhteensä 6 bussia optiona.
Jatka lukemista ”Finavia hankkii uudet asematasobussit Veholta”

Lentoaseman laajennus valmistuu virtuaalisesti

JULKAISTU

26.1.2016 klo 09:00

Lentoaseman laajennus valmistuu virtuaalisesti

Millainen on tulevaisuudessa matkustajan reitti Helsinki-Vantaan lentoasemalla? Miten kuljetaan turvatarkastuksesta porttiodotusalueelle tai lentokoneelta matkatavara-aulaan vuonna 2020? Muun muassa näitä asioita voidaan jo virtuaalisesti tarkastella.

Nykyaikainen rakentaminen perustuu paljolti tietomalleihin. Ennen ensimmäistäkään kaivinkoneen kouraisua tai sirkkelin ujellusta eri alojen suunnittelijat tekevät töitä kolmiulotteisessa maailmassa. Siellä he voivat pystyttää seiniä, rakentaa ilmastointikanavia tai vaikka vetää sähköjohtoja.

Kaikki insinöörien ja arkkitehtien kolmiulotteiset luomukset on mahdollista yhdistää yhdeksi virtuaalimalliksi – kuin seikkailupeleissä konsanaan.

– Kyse on Unity-ohjelmaan perustuvasta virtuaalimallista. Sitä hyödynnämme nyt Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmassa, kertoo Finavian palvelukehityspäällikkö Juha Vasko.

Virtuaalisafarit visualisoivat suunnittelutyön

Lentoaseman virtuaalimallia läpikäydään Helsinki-Vantaan lentoaseman eri käyttäjäryhmien kanssa tämän kevään aikana.

– Järjestämme virtuaalisafareiksi nimettyjä workshoppeja, joissa leffateattereista tutut 3D-lasit päässä tarkastelemme esimerkiksi lähtevien ja maahan saapuvien matkustajien mahdollisia matkustajakokemuksia. Virtuaalimalli voi viedä meidät lentoasemalla erilaisia reittejä pitkin, Vasko selittää.

– Virtuaalisafarin aikana pysähdymme miettimään optimaalisia ratkaisuja hyvin todellisen kaltaisen näkymän pohjalta. Ensin pohdimme, ovatko tilat oikean kokoisia ja oikeissa paikoissa, myöhemmin siirrymme yksityiskohtaisempiin seikkoihin.

Matkustajakokemuksen ammattilaisten lisäksi Finavia järjestää virtuaalisafareita muun muassa turvallisuuden, ylläpidon ja operatiivisen toiminnan asiantuntijoilleen sekä lentoasemalla toimiville yhteistyökumppaneilleen.

Mahdollistaa maailman parhaan lentoasemalaajennuksen

Virtuaalimallin käytössä Suomi kuuluu edelläkävijöihin, onhan kolmiulotteinen suunnittelu yleistä täkäläisissä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa. Myös Finavia on jo kokeillut virtuaalimallia muun muassa mietittäessä opasteiden sijoittelua Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vaskon odotukset virtuaalimallin hyödystä Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksessa ovat korkealla.

– Uskon, että esimerkiksi lentoasemalla työskentelevät ihmiset entistä vahvemmin sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät tehtävät muutokset. Virtuaalimallin myötä saamme toteutettua maailman toimivimman, mukavimman ja miellyttävimmän lentoasemalaajennuksen.

Katso videolta, miltä Helsinki-Vantaalla näyttää vuonna 2020

Lue lisää Helsinki-Vantaan kehitysohjelmasta

Kehitysohjelma

https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2016/lentoaseman-laajennus-valmistuu-virtuaalisesti/

Finavian lentoasemilla uusi matkustajaennätys – 20 miljoonaa rikki

Finavian lentoasemilla uusi matkustajaennätys – 20 miljoonaa rikki

Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat sekä kotimaan liikenteessä että kansainvälisessä lentomatkustuksessa, minkä ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi lähes Helsingin asukasluvun verran uuteen ennätykseen, yli 16 miljoonaan matkustajaan.

Valtaosa matkustajista kansainvälisillä lennoilla

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2015 yhteensä 20 083 297 matkustajaa, mikä oli 2,0 % viime vuoden 19 691 612 matkustajaa enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Myös Lapin lentoasemilla paukkuivat pakkasten ohella ennätykset. Lapissa on palattu matkustajamäärissä huippuvuosien tuntumaan, kun matkustajamäärä ylitti miljoonan rajapyykin, ollen 1 007 011, kun vuonna 2014 matkustajamäärä oli 973 953. Edellisen kerran miljoonan matkustajan raja on ylittynyt Lapissa vuonna 2008.

Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 5 057 573. Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,7 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2015 aikana 1,5 % ja oli 14,9 miljoonaa (14,6).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 3,0 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 16 422 266 (15 948 838). Lentoasema houkutteli 473 428 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 2,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,0 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli huimat 5,5 %.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili vuonna 2015 yli 16 miljoonaa matkustajaa.

Kokonaisuudessaan vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 3,1 % edellisestä vuodesta ollen 2,6 miljoonaa (2,5). Eniten matkalaisia Aasian suunnasta liikkui Helsinki-Vantaalla Japanista ja Kiinasta.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen kovassa nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Uskomme, että vaihtoliikenteen kasvu Euroopan ja Aasian välillä jatkuu hyvänä myös ensi vuonna. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa yhteistyösopimuksen solmiminen Aasian suurimman lentoaseman kanssa. Myös Lapin vetovoima matkailukohteena näkyy lentoliikenteen luvuissa, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun

Vuonna 2015 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,2 miljoonaa (5,0). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 8,7 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

– Kotimaan lentoliikenne näyttää piristymisen merkkejä jo toista vuotta peräkkäin. Kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat kasvattivat matkustajamääriään hyvin, mutta valmiiksi vähäliikenteisten kenttien kysyntä väheni edelleen. Lentäminen on vahvimmillaan, mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan. Lyhyillä etäisyyksillä matkustajat valitsevat lentämisen sijasta mieluummin oman auton sekä bussi- ja raideliikenteen väliltä, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Rovaniemellä, jossa oli 478 347 (444 561) matkustajaa. Rovaniemen matkustajamäärä ylsi omaan ennätykseensä. Kotimaan liikenne nousi hyvin myös Oulussa, Kokkola-Pietarsaaressa ja Turussa. Oulussa lentoliikenne on elpynyt miljoonaluokkaan.

Lapin matkailulentoasemilla, Ivalossa, Enontekiöllä, Kemi-Torniossa, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Kittilässä liikenne on lähtenyt hyvään kasvuun. Lappi houkutteli talvilomalaisia ennätysmäisen paljon, kun miljoonan matkustajan raja ylitettiin. Rovaniemi, Ivalo ja Enontekiö nostivat talvikauden turistimääriä.

Lähde ja kuva: Finavia

Tulevaisuuden Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen alkaa

Tulevaisuuden Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen alkaa

Finavia käynnistää Helsinki-Vantaan laajennustyöt heti vuoden vaihteen jälkeen. Nykyisen terminaalin jatkeeksi rakennettava eteläinen uudisosa valmistuu kesällä 2017 – Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. 900 miljoonan euron suuruinen kehitysohjelma etenee useassa aallossa. Tammikuun alussa käynnistyvä vaihe tuo lisää tilaa ja sujuvuutta kauko- ja vaihtoliikennettä palvelevaan terminaaliosaan.

Samaan aikaan rakennustöiden kanssa myös lentoliikenne lisääntyy. Tämän vuoksi esimerkiksi bussikuljetukset terminaalista lentokoneille ja takaisin tulevat lisääntymään.

Näin lentoaseman infrastruktuuri kehittyy

Eteläsiiven valmistumisen myötä kesällä 2017 terminaalin pinta-ala kasvaa yhteensä 7 850 neliömetrillä. Kerroksia rakennetaan kaksi: toinen saapuville ja toinen lähteville matkustajille. Lentokoneiden rullaus- ja pysäköintialueen eli niin sanotun asematason osuus tammikuussa alkavan vaiheen investoinnista on merkittävä. Asematasoa uudistetaan 157 000 neliömetrin suuruisella alueella.

Laajarunkokoneille tehdään neljä ulkopysäköintipaikka ja terminaalin edustalle asennetaan kolme matkustajasiltaa. Uudet matkustajasillat toteutetaan niin sanottuina kaksoissiltoina. Koneeseen nousu tapahtuu samanaikaisesti kahta eri käytävää pitkin: toinen vie koneen etuosaan ja toinen keskiosaan. Näin koneeseen nousu ja koneesta poistuminen sujuvat huomattavasti nykyistä nopeammin. Tämä parantaa myös matkustajien palvelutasoa.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma numeroina

– Terminaalin laajennusosan pinta-ala vuonna 2020 = Linnanmäen huvipuiston kokoinen alue (75 000 m2)
– Terminaalin koko pinta-ala vuonna 2020 = 10 Eduskuntataloa (n. 250 000 m2)
– Laajarunkokoneiden siltoja vuonna 2020: 16 paikkaa
– Asematason työmaat = 65 jalkapallokenttää (330 000 m2)
– Lentoaseman kokonaispinta-ala = Helsingin kantakaupunki Kaisaniemestä Katajanokalle ja Töölöön (180 ha)
– Kehitysohjelman rakennusaikainen työllisyysvaikutus 14 000 htv.
– Lisää pysyviä työpaikkoja noin 5 000.
– Matkustajia vuonna 2020 = 20 miljoonaa

http://www.helsinginseutu.fi/www/hs/fi/uutiset/lentokentta-uudistuu